Ruokamyrkky kavahtaa kuivatusta ja maitohappobakteereja

maailman mantereillaKuva: iStock/Claudia Dewal

Sosiaalityön tietokäytännöt vuorovaikutteisina vaihtoalueina

Asiakaslähtöisten sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen edellyttää uudenlaista lähestymistapaa. Nykypäivänä sosiaalityö on entistä enemmän tietotyötä ja sen kohteet ovat muuttuneet monimuotoisemmiksi. Tarvitaan käytäntöjä, jotka vahvistavat asiakkaan osallisuutta. Sosiaalityön tietokäytäntöjen tarkastelu antaa uudenlaisen teoreettisen näkökulman sosiaalityön käytäntöihin. Tietokäytäntöjä määrittävät keskeisesti vaihtoalueet, joiden toteuttaminen on olennaista, kun edistetään vuorovaikutteisia ja asiakaslähtöisiä sosiaalityön käytäntöjä. Artikkelin mukaan vuorovaikutteiset vaihtoalueet mahdollistavat uudenlaiset, asiakkaita osallistavat toimintatavat ammattikeskeisten sosiaalityön käytäntöjen sijaan

Assessing Restoration Potential of Semi-natural Grasslands by Landscape Change Trajectories

Species-rich semi-natural grasslands have rapidly declined and become fragmented in Northern Europe due to ceased traditional agricultural practices and animal husbandry. Restoration actions have been introduced in many places to improve the habitat conditions and increase the area to prevent any further losses of their ecological values. However, given the limited resources and long time span needed for successful restoration, it is essential to target activities on sites having a suitable initial state and where the effects of restoration are most beneficial for the habitat network. In this paper we present a conceptual framework for evaluating the restoration potential of partially overgrown and selectively managed semi-natural grasslands in a moderately transformed agricultural environment in south-western Finland. On the basis of the spatio-temporal landscape trajectory analysis, we construct potential restoration scenarios based on expected semi-natural grassland characteristics that are derived from land productivity, detected grassland continuum, and date of overgrowth. These scenarios are evaluated using landscape metrics, their feasibility is discussed and the effects of potential restoration are compared to the present extent of open semi-natural grasslands. Our results show that landscape trajectory analysis and scenario construction can be valuable tools for the restoration planning of semi-natural grasslands with limited resources. The approach should therefore be considered as an essential tool to find the most optimal restoration sites and to pre-evaluate the effects.</p

Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä

Yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen yhteydessä syntyy vuosittain noin miljoona tonnia puhdistamolietettä. Puhdistamolietteestä valmistetaan käsittelemällä stabiilia lannoitevalmistetta, jonka tulee täyttää lainsäädännössä asetetut laatukriteerit. Puhdistamoliete sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta, joita hyödynnetään maataloudessa ja viherrakentamisessa. Lannoitekäyttö on kuitenkin ollut vastatuulessa monien viljanostajien kiellettyä puhdistamolietteen käytön sopimusviljelijöidensä pelloilla. Jätevesien mukana puhdistamoille päätyy haitallisia yhdisteitä ja taudinaiheuttajia, joista osa voi siirtyä kiinteään aineeseen eli puhdistamolietteeseen. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden mukana peltoihin ja viheralueille päätyy erilaisia yhdisteitä ja eliöitä, jotka voivat liian suurissa pitoisuuksissa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisille. Epävarmuutta on ollut siitä, miten nämä aineet ja eliöt vaikuttavat erityisesti ravinnontuotannon turvallisuuteen. Tähän raporttiin on koottu tietoa lietteiden haitta-aineista sekä taudinaiheuttajamikrobeista ja niiden aiheuttamista riskeistä ihmisten ja ympäristön terveydelle. Tarkasteltuja haitta-aineita olivat haitalliset metallit, orgaaniset haitta-aineet ja mikromuovit. Taudinaiheuttajamikrobeista tarkasteltiin suolistosta peräisin olevien bakteerien, virusten ja alkueläinten lisäksi ihmisille infektioita aiheuttavia ympäristöbakteereita. Haitallisena vaikutuksena tarkasteltiin lisäksi mikrobien välittämää antibioottiresistenssiä. Tavoitteena oli tunnistaa ne aineet, aineryhmät, taudinaiheuttajat tai muut mikrobit, jonka suhteen voisimme Suomessa sanoa riskitason olevan alhainen. Toisaalta pyrkimyksenä oli myös tunnistaa ne aineet, aineryhmät, taudinaiheuttajat tai muut mikrobit, joiden suhteen riskitasot ovat koholla tai tutkimustuloksia riskien tarkempaan arviointiin tarvitaan lisää. Haitallisten metallien, orgaanisten haitta-aineiden tai suolistobakteereiden osalta arvioitiin, että Suomen olosuhteissa riskit ihmiselle juomaveden tai ravinnon kautta ovat vähäiset, kun puhdistamolietteiden käsittely on ollut asianmukaista. Ilmateitse tartuttavien ja erilaisissa lietemateriaaleissa esiintyvien legionellabakteerien tilanteesta esimerkiksi kuluttajille myytävissä multamateriaaleissa tulisi Suomessa saada tarkempaa tietoa. Taudinaiheuttajista myös virusten ja itiöivien bakteerien, kuten noroviruksen ja C. difficile-bakteerin esiintyvyys puhdistamolietetuotteissa sekä hygienisointimenetelmien tehokkuus niihin tulisi arvioida. Mikromuovien ja antibioottiresistenssin osalta tutkimuksia on vielä niin vähän, että niiden roolista riskien aiheuttajina ihmisten tai ympäristön terveydelle tarvitaan lisää tietoa. Näiden osalta on kuitenkin muistettava, että myös muut lähteet ovat merkityksellisiä sekä mikromuovien että antibioottiresistenssin osalta. Mikromuovien merkittävin lähde ympäristössä on kirjallisuuden mukaan liikenne. Antibioottiresistenssin leviämisessä taas kotieläintalouden antibioottien käyttö on merkittävässä roolissa. Ympäristön terveydelle näyttäisivät potentiaalisimmin aiheuttavan riskiä tietyt orgaaniset haittaaineet. Erityisesti viherrakentamisen kautta maaperän ja pohjaveden eliöt voivat altistua varsin korkeille haitta-ainepitoisuuksille. Orgaanisista haitta-aineista perfluorattu yhdiste PFOS, palonestoaine TBBPA ja antibiootit norfloksasiini, ofloksasiini ja siprofloksasiini olivat aineita, joiden arvioitiin aiheuttavan tutkituista aineista suurimman riskin ympäristön eliöille. Nämä aineet ovat maaperässä pysy- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 58/2018 4 viä ja kulkeutuvat hitaasti levityspaikastaan syvemmälle maaperään tai pintavalunnan mukana. Erityisesti näiden aineiden osalta tulisi saada lisää tietoa niiden käyttäytymisestä maaperässä ja toksisuudesta eliöille, jotta riskinarvioita voitaisiin tarkentaa. On selvää, että puhdistamolietepohjaisissa lannoitevalmisteissa esiintyy haitallisia metalleja, orgaanisia haitta-aineita, taudinaiheuttajia ja mikromuoveja ja että niillä on roolinsa antibioottiresistenssin synnyssä ja leviämisessä. Toisaalta on muistettava, että samoja aineita tavataan myös muista orgaanisista lannoitevalmisteista ja jopa mineraalilannoitteista. Jatkossa tulisi tarkemmin verrata eri lannoitevalmisteiden aiheuttamia riskejä ympäristön ja ihmisen terveydelle.201

Does higher education protect against obesity? Evidence using Mendelian randomization

Objectives. The aim of this explorative study was to examine the effect of education on obesity using Mendelian randomization. Methods. Participants (N = 2011) were from the on- going nationally representative Young Finns Study (YFS) that began in 1980 when six cohorts (aged 30, 33, 36, 39, 42 and 45 in 2007) were recruited. The average value of BMI (kg/m(2)) measurements in 2007 and 2011 and genetic information were linked to comprehensive register based information on the years of education in 2007. We first used a linear regression (Ordinary Least Squares, OLS) to estimate the relationship between education and BMI. To identify a causal relationship, we exploited Mendelian randomization and used a genetic score as an instrument for education. The genetic score was based on 74 genetic variants that genome- wide association studies (GWASs) have found to be associated with the years of education. Because the genotypes are randomly assigned at conception, the instrument causes exogenous variation in the years of education and thus enables identification of causal effects. Results. The years of education in 2007 were associated with lower BMI in 2007/2011 (regression coefficient (b) = -0.22; 95% Confidence Intervals [CI] = -0.29,-0.14) according to the linear regression results. The results based on Mendelian randomization suggests that there may be a negative causal effect of education on BMI (b = -0.84; 95% CI = -1.77, 0.09). Conclusion. The findings indicate that education could be a protective factor against obesity in advanced countries. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Genetic polymorphism of sterol transporters in children with future gallstones

Background & aims: Gallstone disease is related to hypersecretion of cholesterol in bile, and low serum phytosterol levels. We examined how genetic polymorphisms of sterol transporters affect childhood cholesterol metabolism trait predicting adult gallstone disease. Patients and methods: In retrospective controlled study, we determined D19H polymorphism of ABCG8 gene, genetic variation at Niemann-Pick C1-like 1 (NPC1L1) gene locus (rs41279633, rs17655652, rs2072183, rs217434 and rs2073548), and serum cholesterol, noncholesterol sterols and lipids in children affected by gallstones decades later (n = 66) and controls (n = 126). Results: In childhood, phytosterols were lower (9.7%-23.4%) in carriers of risk allele 19H compared to 19D homozygotes. Lowest campesterol/cholesterol tertile consisted of 1.9-times more future gallstone subjects, and 3.7-times more 19H carriers than highest one. Campesterol/cholesterol-ratio was highest in 19D homozygote controls, but similar to 11% lower in gallstone 19D homozygotes and similar to 25% lower among gallstone and control carriers of 19H. Gallstone subjects with alleles CC of rs41279633 and TT of rs217434 of NPC1L1 had similar to 18% lower campesterol/cholesterol-ratio compared to mutation carriers. Conclusions: Risk trait of cholesterol metabolism (low phytosterols) in childhood favouring cholesterol gallstone disease later in adulthood is influenced by risk variant 19H of ABCG8 and obviously also other factors. NPC1L1 variants have minor influence on noncholesterol sterols. (c) 2018 Editrice Gastroenterologica Italiana S.r.l. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Kohti avointa kehittämistä - matkaoppaana Innokylä!

Innokylä on avoin kansallinen verkkopalvelu, joka tarjoaa välineitä ja toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan kehittäjille ja päättäjille. Innokylässä ei kuitenkaan ole kyse vain työkaluista, vaan uudenlaisesta kehittämisen kulttuurista, joka arvoja ovat avoimuus ja moninäkökulmaisuus. Innokylässä kehittäminen lähtee tunnistetuista tarpeista, joihin etsitään ratkaisuja yhdessä kaikkien osapuolten asiantuntemusta hyödyntäen. Kehittämistä on tehty Suomessa tyypillisesti hankkeissa, joiden tulosten juurruttaminen käytäntöön on usein jäänyt kesken. Innokylässä painotetaan pelkkien hankkeiden sijaan kehittämistä osana perustyötä. Tulosten jakaminen ja arvioiminen ovat myös tärkeä osa toimintaa. Oppaassa esitellään Innokylän työvälineet ja kuvataan miten niitä voidaan hyödyntää kehittämisen eri vaiheissa. Innokyläläiset jakavat myös omat kokemuksensa yhteiskehittämisestä, sen vaikeuksista ja innostavuudesta. Parasta ja pahinta on yhteistyö! Opas sopii kehittäjille, omaa työtään kehittäville käytännön työntekijöille sekä heidän esimiehilleen

Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä

Yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen yhteydessä syntyy vuosittain noin miljoona tonnia puhdistamolietettä. Puhdistamolietteestä valmistetaan käsittelemällä stabiilia lannoitevalmistetta, jonka tulee täyttää lainsäädännössä asetetut laatukriteerit. Puhdistamoliete sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta, joita hyödynnetään maataloudessa ja viherrakentamisessa. Lannoitekäyttö on kuitenkin ollut vastatuulessa monien viljanostajien kiellettyä puhdistamolietteen käytön sopimusviljelijöidensä pelloilla. Jätevesien mukana puhdistamoille päätyy haitallisia yhdisteitä ja taudinaiheuttajia, joista osa voi siirtyä kiinteään aineeseen eli puhdistamolietteeseen. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden mukana peltoihin ja viheralueille päätyy erilaisia yhdisteitä ja eliöitä, jotka voivat liian suurissa pitoisuuksissa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisille. Epävarmuutta on ollut siitä, miten nämä aineet ja eliöt vaikuttavat erityisesti ravinnontuotannon turvallisuuteen. Tähän raporttiin on koottu tietoa lietteiden haitta-aineista sekä taudinaiheuttajamikrobeista ja niiden aiheuttamista riskeistä ihmisten ja ympäristön terveydelle. Tarkasteltuja haitta-aineita olivat haitalliset metallit, orgaaniset haitta-aineet ja mikromuovit. Taudinaiheuttajamikrobeista tarkasteltiin suolistosta peräisin olevien bakteerien, virusten ja alkueläinten lisäksi ihmisille infektioita aiheuttavia ympäristöbakteereita. Haitallisena vaikutuksena tarkasteltiin lisäksi mikrobien välittämää antibioottiresistenssiä. Tavoitteena oli tunnistaa ne aineet, aineryhmät, taudinaiheuttajat tai muut mikrobit, jonka suhteen voisimme Suomessa sanoa riskitason olevan alhainen. Toisaalta pyrkimyksenä oli myös tunnistaa ne aineet, aineryhmät, taudinaiheuttajat tai muut mikrobit, joiden suhteen riskitasot ovat koholla tai tutkimustuloksia riskien tarkempaan arviointiin tarvitaan lisää. Haitallisten metallien, orgaanisten haitta-aineiden tai suolistobakteereiden osalta arvioitiin, että Suomen olosuhteissa riskit ihmiselle juomaveden tai ravinnon kautta ovat vähäiset, kun puhdistamolietteiden käsittely on ollut asianmukaista. Ilmateitse tartuttavien ja erilaisissa lietemateriaaleissa esiintyvien legionellabakteerien tilanteesta esimerkiksi kuluttajille myytävissä multamateriaaleissa tulisi Suomessa saada tarkempaa tietoa. Taudinaiheuttajista myös virusten ja itiöivien bakteerien, kuten noroviruksen ja C. difficile-bakteerin esiintyvyys puhdistamolietetuotteissa sekä hygienisointimenetelmien tehokkuus niihin tulisi arvioida. Mikromuovien ja antibioottiresistenssin osalta tutkimuksia on vielä niin vähän, että niiden roolista riskien aiheuttajina ihmisten tai ympäristön terveydelle tarvitaan lisää tietoa. Näiden osalta on kuitenkin muistettava, että myös muut lähteet ovat merkityksellisiä sekä mikromuovien että antibioottiresistenssin osalta. Mikromuovien merkittävin lähde ympäristössä on kirjallisuuden mukaan liikenne. Antibioottiresistenssin leviämisessä taas kotieläintalouden antibioottien käyttö on merkittävässä roolissa. Ympäristön terveydelle näyttäisivät potentiaalisimmin aiheuttavan riskiä tietyt orgaaniset haittaaineet. Erityisesti viherrakentamisen kautta maaperän ja pohjaveden eliöt voivat altistua varsin korkeille haitta-ainepitoisuuksille. Orgaanisista haitta-aineista perfluorattu yhdiste PFOS, palonestoaine TBBPA ja antibiootit norfloksasiini, ofloksasiini ja siprofloksasiini olivat aineita, joiden arvioitiin aiheuttavan tutkituista aineista suurimman riskin ympäristön eliöille. Nämä aineet ovat maaperässä pysy- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 58/2018 4 viä ja kulkeutuvat hitaasti levityspaikastaan syvemmälle maaperään tai pintavalunnan mukana. Erityisesti näiden aineiden osalta tulisi saada lisää tietoa niiden käyttäytymisestä maaperässä ja toksisuudesta eliöille, jotta riskinarvioita voitaisiin tarkentaa. On selvää, että puhdistamolietepohjaisissa lannoitevalmisteissa esiintyy haitallisia metalleja, orgaanisia haitta-aineita, taudinaiheuttajia ja mikromuoveja ja että niillä on roolinsa antibioottiresistenssin synnyssä ja leviämisessä. Toisaalta on muistettava, että samoja aineita tavataan myös muista orgaanisista lannoitevalmisteista ja jopa mineraalilannoitteista. Jatkossa tulisi tarkemmin verrata eri lannoitevalmisteiden aiheuttamia riskejä ympäristön ja ihmisen terveydelle.201